tiistai 18. maaliskuuta 2014

Talvinen kirja

 


Suzy Balesin kirja The Garden in Winter ilahduttaa vielä hetkisen. Yleensä hylkäämme puutarhan syksyllä ajatuksella, että puutarha vetäytyy omaan rauhaansa. Jos olemme antaneet sille edes hieman mahdollisuuksia, niin se on läsnä talvenkin. Hiljainen luminen talvipuutarha paljastaa muotonsa, kun kukkien värit ja tuoksut ovat poissa.  Suzy Balesin kirja The Garden in Winter  houkuttelee meitä katsomaan ikkunasta ulos ja ihailemaan puutarhan kauneutta. Vähälumisina talvina sen kauneus korostuu. Ikivihreät havupuut, kiehtovat rungot, kiemurtelevat köynnökset, ainavihannat pensaat, talventörröttäjät siemenkotineen, jotkut perennat ja heinätuppaat, pitkään puissa säilyvät hedelmykset ovat kauniita talvellakin. Huomaat köynnösten rankojen veistoksellisuuden, runkojen kuoren kiehtovuuden ja  puiden moninaisen habituksen. Esimerkiksi oman työpöytäni äärestä avautuu näkymä kanadanhemlokkien ryhmään, jonka alustaa verhoaa ainavihannat talviot ja muratit.

 
Balesin kirja The Garden in Winter  on amerikkalainen, mutta kirja on tehty ensisijaisesti pohjoisia puutarhoja varten, missä on lunta, lunta, kuuraa, lumen kirjomia ja verhoamia puita. Balesin kirja on kauniisti kuvitettu. Se jakautuu alkusanojen ja loppusanojen lisäksi yhdeksään osioon, kuten Puutarhan talvisuunnittelu, Loisteliaat puut ja runkojen kauneus, Värikkäät havukasvit, Ihastuttavat pensaat, Perennat ja heinät, Aikaisin kukkivat sipulikasvit sekä Jouluinen puutarha. Aidat ja kaaret jakavat puutarhan talvellakin huoneisiin, rajaavat, tarjoavat yksityisyyttä ja penkit ja lamput verhoutuvat lumeen. Puiden moninaiset muodot ovat talvellakin läsnä: riippapuut, kartiomaiset puut, kapeat ja pystyt pilaripuut, pallomaiset, kaarevat ja  leveälatvuksiset puut.

 
The Garden in Winter  kirjan kuvitus on upea, lumoava ja luminen. Mikä parasta, niin kirjoittaja huomioi, että kirja voidaan lukea muuallakin, joten se huomioi tieteellisten nimien käytön. Kuvateksteissä on kasvien nimet. Oma puutarhani on metsäpuutarha, joka rajautuu epämääräiseen ruovikkoon rannassa. Alusta lähtien olen rakentanut pihaani sen ehdoilla, että kokonaisuus sulautuu yhteen. Minulla ei ole kuin vihreän asfaltin kaistaleita. sateenvarjojalava ei tervehdi tulijaa, vaan on piilotettu pergolan, koira-aitauksen ja autotallin viereen eli rakennettuun osaan.

 
Balesin The Garden in Winter  on kaunis lukea, mutta se myös inspiroi lukijaa ihan eri tavalla kuin aiemmin lukemani. Suomennetut talviset puutarhakirjat ovat usein visuaalisia kuvakirjoja, joiden tekstillinen informatiivisuus on minimaalista. Niiden sisältö on ovikranssien tekoa, lyhtyasetelmia, käpyjen keräilyä, kädentaitojen aktivoimista sen sijaan, että kerrottaisiin puutarhan kasveista. Entäs, jos haluankin kirjan käsittelevän kasveja talvella?

 
Hopeakuuset, kullankeltaiset tuijat ja katajat, siniharmaat hemlokit, kuperanrusehtavat tuiviot luovat vihreän, siniharmaan ja harmanvihreän sävykirjoa. Samettisumakin purppuranpunaiset pähkylähedelmät pysyvät pitkälle talveen puussa, usein yli talven. Syksyiset istutukset ovat saaneet paljon uusia lajeja rinnalleen perinteisten kanervien joukkoon. Tuohituomen kuori kimaltelee auringon valossa maaliskuussa. Monien puiden ja pensaiden marjat ovat koristeellisia pitkälle syksyyn.  Pihlajat, lumipallopensas, aroniat ja koristeomenat hellivät meitä. Huomaammeko edes varhaisia kukkijoita leppiä, taikapähkinää, puhvelinmarjaa vai havahdummeko vasta näsiään? Suzy Bales hellii lukijaa talviruusun, lumikellojen, krookusten, narsissien, sinililjojen ja iiristen kukkivilla kuvilla.

 Suzy Bales The Garden in Winter 
Rodale 2007. Holzbrinck Publisher Kotikirjasto. 


Postauksen kuvituskuvat Ulla S. ©
Samettisumakin lumiset lehdet.


 





Lyhtykoiso ja kultahondonvaahtera.



Lyhtykoisoa viljellään erityisesti hedelmää suojaavien koristeellisten oranssinpunaisten verhiöiden eli ”lyhtyjen” vuoksi. Lyhty avattuna.



Palsamiköynnöksen marjoja.



Pihlajanmarjoja, valkoisia marjoja, helmipihlajan marjoja.

 
Misteli




 
 

2 kommenttia:

  1. Sumakkia näin just jossain kevään puutarhakirjoista.

    Etanat söivät kaikki lyhtykoisoni. Niin epistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaankin Rädyn Suomalaisessa metsäpuutarhassa. Se on niin viehättävä pieni puu. Lyhtykoisoja saa onneksi helpolla uusia.

      Poista

Ilahduta minua käyntijäljelläsi. Pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin.