maanantai 16. toukokuuta 2016

Kärsäkalla, keltakotakuusama, idänsinijuuri



Ihanaa alkanutta viikkoa. Puutarhassa tapahtuu kaikkea ihanaa. Pidän tästä vehreydestä. 

Kuvasin eilen jotakin. Pettymykseni on suuri, sillä ruusuherukka tekee lehdet eikä kuki.


Kärsäkallat lähtevät jälleen hyvin.




Chelidonium majus eli keltamo 
Keltamo viihtyy tontin laidalla ukkomansikan seurassa.. Kukinta on vasta aluillaan. Vanha lääkekasvi.



Tämä on idänsinijuuri, luonnonkasvi. sopii hyvin pensaiden alle. Sen levinneisyys on erikoinen, eteläinen. 
Löytää helpoiten  hemiboreaaliselta eli tammivyöhykkeeltä.




 Seljapenas Aunelanmäellä




Esikkopenkkini, uusi. 





Weigela middendorffiana
Keltakotakuusamo

Menestyvä ja kaunis Weigela.






Välipalaakin tarvitaan ja lukeakin ehdin. En uhraa aikaani pihalla huhkimiseen, vaan nautiskelen siellä. Sain juuri tehtyä powerpoint esityksen puolisolleni muinaistulokkaista ja plarasin kuvia.




HUOM.

Avasin eilen kesäarvonnan kirjablogissani ja kutsun teidät sinne. Eli Siniunikon lukijat ovat siinä myös mukana. Tästä pääset osallistumaan arvontaan.

7 kommenttia:

  1. Oi, mikä arisaema. Onko ollut jo kauan paikallaa. Mulla tekevät vain yhtä ja kahta versoa. Ihania kuvia. keltahulluna tykkään tuosta keltakotakuusamasta eritoten ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kärsäkalla ryhmä on jotain viisi vuotta. Siirsin kerran tuona aikana. Viihtyy nyt. Laskin eilen, että ryhmiä on neljä, eri lajeja. Olen yrittänyt matkia Kumpulan oloja, koska menestyvät siellä, eikä häävi paikka. Hyvin varjoinen, puiden suojaama.

      Minäkin tykkään keltakotakuusamasta.

      Poista
  2. En ole keltaisen ystävä mutta tuo keltakotakuusaman jotenkin hurmaa silti! Keltamo on lapsuusajan kasvi, sitä ei meillä ole mutta äidin nurkissa sitä vielä kasvaakin. Kärsäkalla jakaa ajatuksiani, en oikein osaa sanoa mitä siitä tykkään, olen ollut sitä hankkimassa, mutta aina on jäänyt ajatuksen tasolle, en osaa päättää, jokin siinä miellyttää silti. Seljassa ei miellytä mikään! Meillä niitä on ollut mäki täynnä, huikeita nimiäkin sille kansanperinteessä olisi, voi kun meillä kasvaisi mustaselja mutta ei! Esikot ovat mun kukkiani, tykkään niistä niin paljon! Idänsinijuuri oli uusi tuttavuus, mukavaa kun tutustuta joka kerta johonkin uuteen kasviin :D

    Nyt on huikean kaunista, niin heleän vihreää! Eilen satoi koko päivä, tänäänkin ropsautti, tuoksu pihalla huumaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen ei ole minunkaan väri, mutta se kuuluu alkukesään ja tuossa kasvissa se on niin vaalea kerma, että ihastuttaa.

      Ymmärrän kärsäkallan nimen, mutta en pidä siitä. Minäkään en tiedä niiden kauneudesta. Tikankonttien kanssa mietin, että täytyykö minulla olla. Saman keskustelun kävin kahden pajun kanssa. Hyväksyin kontit, koska toisen väri on niin absurdi pinkki. Vähän samaa mietin Keniassa, että onko minun oikeus kulkea siellä, tarvitseeko minun nähdä ne kaikki.

      Täällä on aurinkoa, mutta viileää. Kasvit voivat hyvin.

      Poista
  3. Kauniit esikot! Minustakin keltainen kuuluu kevääseen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksähän vastaukseni meni kommentiksi tuohon alle.

      Poista
  4. Perustin vasta tuon penkin, siirsin kurjasta paikasta esiin. Saavat olla näytillä.

    VastaaPoista

Ilahduta minua käyntijäljelläsi. Pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin.