Olen lapsesta saakka tykännyt akileijoista. Niitä oli silloin monia värejä pitkin pihaamme. Osa niitettiin pois.
Niin minäkin. Ne ovat hurmaavia.
Akileija on myös minun suosikkini. Niin herkkä ja kaunis. Myöskin sitkeä, sinnittelee joskus luonnossakin karkulaisena. Kauniit kuvat.
Akileija todella sinnittelee. Olen projekteissani nähnyt, kuinka se selviytyy rakennetun kulttuuriperinnön kohteissa kannoissa, hoitamattomilla haudoilla, muurien reunamilla jne. Omalla pihalla se ilmaantuu haluamaansa kohtaan.
Sinulla on todella mielenkiintoinen blogi, liityn lukijaksi :)
Kiitos Saraheinä. Ilahdutit minua tulollasi.
Lämpimästi tervetuloa blogini lukijaksi Ulla.
Ilahduta minua käyntijäljelläsi. Pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin.
Olen lapsesta saakka tykännyt akileijoista. Niitä oli silloin monia värejä pitkin pihaamme. Osa niitettiin pois.
VastaaPoistaNiin minäkin. Ne ovat hurmaavia.
PoistaAkileija on myös minun suosikkini. Niin herkkä ja kaunis. Myöskin sitkeä, sinnittelee joskus luonnossakin karkulaisena. Kauniit kuvat.
VastaaPoistaAkileija todella sinnittelee. Olen projekteissani nähnyt, kuinka se selviytyy rakennetun kulttuuriperinnön kohteissa kannoissa, hoitamattomilla haudoilla, muurien reunamilla jne. Omalla pihalla se ilmaantuu haluamaansa kohtaan.
PoistaSinulla on todella mielenkiintoinen blogi, liityn lukijaksi :)
VastaaPoistaKiitos Saraheinä. Ilahdutit minua tulollasi.
PoistaLämpimästi tervetuloa blogini lukijaksi Ulla.
VastaaPoista