Näytetään tekstit, joissa on tunniste Boletus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Boletus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Viikonlopun kuvia

Lievien vaikeuksien jälkeen teen tämän sivun vaikka väkisin. Olenhan ennenkin sanonut, että minä en kuviani käsittele. Osaisin kyllä. Nyt mennään astetta lujemmin, sillä saatte katsella kännykkäkuvia.

Jos todella näette nämä kuvat, niin ihmeitä tapahtuu. Mikään laite ei ole ollut yhteistyökykyinen tänään. Tietokoneeni ei vain yhdistä puhelinta ja kameran johdot ovat töissä. jne. jne. En saanut muistitikkua auki, kun joku katti oli pökännyt sen vinoon, joten se ei toiminut enää.

Eilisen ihmeitä

Cordyceps ophioglossoides mustaloisikka

Tämä on Cordyceps ophioglossoides mustaloisikka. Kun tämän näkee, niin  tätä ei revitä itiöemästä ylös, vaan mennään lähemmäksi ja aletaan kaivaa. En  tietenkään liiku koskaan ilman istutuslapiota maastossa, sillä se on aina autossa mukana. Siis kaivetaan kasvualusta esiin. Hieman hahmotusta tuon bongaaminen tarvitsee. Hieman helpottaa, että olen tottunut löytämään maakieliä, mustia puikkoja. Tämä loisikka ei ole harvinainen.


Mäntymaahikas Elaphomyces granulatus

Kaivettu on 20 cm alaspäin. Kasvualusta on saatu esiin eli mäntymaahikas.

Mustaloisikka ja mäntymaahikas

 Kangasherkkutatti Boletus pinetorum
 
Tästä syksystä en voi sanoa kuin, että kurja, ankea ja surkea, jos herkkarit ovat tiimalasina. Tämä viikonloppu perjantaista sunnuntaihin antoi enemmän herkkutatteja kuin tämä syksy yhteensä.

Kangasherkkutatti


Kangasherkkutatti Boletus pinetorum


Männynherkkutatti Boletus pinophilus

Lakki on tumman punaruskea, usein muhkurainen, jalassa on punertavaa väriä sukassa. Pillistö on  aluksi miltei valkoinen, vanhetessaan kellertyvä. Männynherkkutatti kasvaa männyn seuralaisena yleisenä koko maassa.

Männynherkkutatti Boletus pinophilus


Kuvassa nummitatti Suillus bovinus ja punanuljaska Gomphidius roseus

Punanuljaska kasvaa yleenaä nummitatin seuralaisena. Punanuljaska ei ole niin limainen kuin limanuljaska.

Nummitatti ja punanuljaska

Punakärpässieni Amanita muscaria

Eikö olekin söpö?

Punakärpässieni
Suomuorakas

Suomuorakkaat ovat kauniita, toinen on nimeltään männynsuomuorakas Sarcodon squamosus ja toinen kuusensuomuorakas Sarcodon imbricatus
Kuusensuomuorakkaan voi sekoittaa lähilajiinsa männynsuomuorakkaaseen.  Kuusensuomuorakas kasvaa lehdoissa ja kangasmetsissä kuusen seurassa, kun taas männynsuomuorakas viihtyy männiköissä ja kuivissa kangasmetsissä männyn seuralaisena. Kuusensuomuorakas on männynsuomuorakasta kookkaampi, suppilomaisempi ja pehmeämaltoisempi. Itiöemät ovat aika isoja.  Suomuorakkaat ovat värjäyssieniä. Joissakin nykykirjoissakin laji kuvataan syötäväksi. Luin viime vuonna ruotsalaisen sienikirjan tekijältä, joka kehui makua. Kokeilin, mutta sieni ei maistunut minulle.Kaunis tämä on.

Suomuorakas