Jos todella näette nämä kuvat, niin ihmeitä tapahtuu. Mikään laite ei ole ollut yhteistyökykyinen tänään. Tietokoneeni ei vain yhdistä puhelinta ja kameran johdot ovat töissä. jne. jne. En saanut muistitikkua auki, kun joku katti oli pökännyt sen vinoon, joten se ei toiminut enää.
Eilisen ihmeitä
Cordyceps ophioglossoides mustaloisikka
Tämä on Cordyceps ophioglossoides mustaloisikka. Kun tämän näkee, niin tätä ei revitä itiöemästä ylös, vaan mennään lähemmäksi ja aletaan kaivaa. En tietenkään liiku koskaan ilman istutuslapiota maastossa, sillä se on aina autossa mukana. Siis kaivetaan kasvualusta esiin. Hieman hahmotusta tuon bongaaminen tarvitsee. Hieman helpottaa, että olen tottunut löytämään maakieliä, mustia puikkoja. Tämä loisikka ei ole harvinainen.
Mäntymaahikas Elaphomyces granulatus
Kaivettu on 20 cm alaspäin. Kasvualusta on saatu esiin eli mäntymaahikas.
 |
| Mustaloisikka ja mäntymaahikas |
Kangasherkkutatti Boletus pinetorum
Tästä syksystä en voi sanoa kuin, että kurja, ankea ja surkea, jos herkkarit ovat tiimalasina. Tämä viikonloppu perjantaista sunnuntaihin antoi enemmän herkkutatteja kuin tämä syksy yhteensä.
Kangasherkkutatti
 |
| Kangasherkkutatti Boletus pinetorum |
Männynherkkutatti Boletus pinophilus
Lakki on tumman punaruskea, usein muhkurainen, jalassa on punertavaa väriä sukassa. Pillistö on aluksi miltei valkoinen, vanhetessaan kellertyvä. Männynherkkutatti kasvaa männyn seuralaisena yleisenä koko maassa.
 |
Männynherkkutatti Boletus pinophilus
|
Kuvassa nummitatti Suillus bovinus ja punanuljaska Gomphidius roseus
Punanuljaska kasvaa yleenaä nummitatin seuralaisena. Punanuljaska ei ole niin limainen kuin limanuljaska.
 |
| Nummitatti ja punanuljaska |
Punakärpässieni Amanita muscaria
Eikö olekin söpö?
 |
| Punakärpässieni |
Suomuorakas
Suomuorakkaat ovat kauniita, toinen on nimeltään männynsuomuorakas Sarcodon squamosus ja toinen kuusensuomuorakas Sarcodon imbricatus
Kuusensuomuorakkaan voi sekoittaa lähilajiinsa männynsuomuorakkaaseen.
Kuusensuomuorakas kasvaa lehdoissa ja kangasmetsissä kuusen seurassa, kun taas
männynsuomuorakas viihtyy männiköissä ja kuivissa kangasmetsissä
männyn seuralaisena. Kuusensuomuorakas on männynsuomuorakasta
kookkaampi, suppilomaisempi ja pehmeämaltoisempi. Itiöemät ovat aika isoja. Suomuorakkaat ovat värjäyssieniä. Joissakin nykykirjoissakin laji kuvataan syötäväksi. Luin viime vuonna ruotsalaisen sienikirjan tekijältä, joka kehui makua. Kokeilin, mutta sieni ei maistunut minulle.Kaunis tämä on.
 |
| Suomuorakas |
