torstai 29. toukokuuta 2014

Karhulaukka, kultahondonvaahtera ja valkomulperi jne.

Helatorstai, sateinen pyhäpäivä.

Eikö nämäkin murjota jotenkin kylmästä ja sateesta?

Karhunlaukka Allium ursinum ja kultahondonvaahtera Acer shirasawanum 'Aureum' tulivat kuvatuksi sateisena päivänä. Emil halusi myös kuvaan.


 Huomaan pitäväni kevään vaaleista väreistä, sinisyydestä ja pinkeistä. Oranssin aika on ehdottomasti vasta kesän lopulla.  Poltettu oranssi kuuluu syksyn hehkuun. Siksi en kuvaa japaninruusukvitteniä.


Siis tikankontti Cypripedium 'Emil'.  Olen kumartunut satoja kertoja ihailemaan tikankonttia luonnossa. Tehnyt töitä ja etsinyt sitä. Kumartunut ja nöyrtynyt sen edessä. Nyt sellainen kukkii pihassani tarpeeksi erilaisena, että voin hyväksyä sen pihaani.





Niverävaahtera Acer campestre


 
Kultahondonvaahtera Acer shirasawanum 'Aureum'. Kultahondonvaahtera on noin 130 cm korkea eli korkeampi kuin Hallan aitaus (120 cm).



Lehdet ovat vielä hieman supussa. Ja sääkin inhottaa niitä. Niitäkin, ei siis vain yksin minua.




                               Ukonhattuvaahtera Acer japonicun 'Aconitifolium' En varmaan ikinä opi tämän typerää suomenkielistä nimeä.




Karhulaukka Allium ursinum



 

Maakkia Maackia amurensis

 


Valkomulperi Morus alba



Tummapärskäjuuri Veratrum nigrum  Uskotko, tämä on meillä luonnonvarainen kasvi?
Tämän kasvupaikka sijaitsee Pohjois-Lapissa, Utsjoella lähellä Norjan rajaa

Karhunlaukka (Allium ursinum)


Karhunlaukka (Allium ursinum) on monivuotinen, keväällä kukkiva sipulikasvi. Sen tähtimäiset kukat ovat harsussa sarjassa. Kielomaiset lehdet ovat pitkäruotisia. Karhunlaukka kasvaa Ahvenanmaan ja lounaisrannikon lehdoissa ja lehtoniityillä harvinaisena. Karhunlaukka viihtyy puutarhassa ja kukkii kesäkuun alussa.

Karhunlaukan oletetaan saapuneen muinaisten merenkulkijoiden ja munkkien tuomana, joiden mukana kulkeutui niin mauste- rohto- kuin vihanneskasveja. Entisaikain merimiehet suosivat sitä keripukkirohtona.
 

 

Karhunlaukan kukissa ja lehdissä on mieto valkosipulin maku. Karhunlaukkatee valmistetaan tuoreista lehdistä tai syksyllä sipuleista. Kuivattuna lehdet menettävät makua, joten karhunlaukkaa on parempi pakastaa. Kasvia on käytetty maha- ja suolistovaivoissa, lisäämään ruokahalua, alentamaan verenpainetta sekä vilustumissairauksien ehkäisyyn. Vatsavaivoja lievittävä tee saadaan karhunlaukan lehdistä, fenkolin siemenistä ja kamomillasaunion mykeröistä.

Sain pienen alun karhunlaukkaa muutamia vuosia sitten. Viime kesänä siinä oli kolme kukintovanaa. Kuvat ovat siis viime vuodelta. Nyt kukintovanoja on tasan 10, mutta saan kuvan vasta, kun sää kuivuu. Lisään uuden kuvan iltapäivällä.

 

 
 

tiistai 27. toukokuuta 2014

Syylälinnunherne (Lathyrus linifolius)



Syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) on monivuotinen lehtojen hernekasvi, jonka aluksi sinipunainen terttukukinto sinertyy myöhemmin. 

Syylälinnunherne on alkuperäinen ja lounainen, mutta sitä kasvaa esimerkiksi Lammin Kilparistillä. Lajia pidetään vanhan asutuksen indikaattorina. Arkeologit ovat pystyneet jäljittämään rautakautisia asuinpaikkoja lajin kasvupaikkojen avulla. Syylälinnunhernettä kasvaa esimerkiksi Pyhän Jaakobin kirkon pihamaalla Paimiossa.

Kasvin nimi on peräisin juurakon mukulamaisesti paisuneista nivelkohdista, jotka ovat maultaan makeahkoja ja pähkinämäisiä. Kasvia oletetaankin käytetyn ravintona tai rohdoksena. Kevätlinnunherne on rotevampi ja paljon yleisempi Etelä-Suomessa. Syylälinnunherne  on viehättävä luonnonkasvi metsäpuutarhassa.
 

maanantai 26. toukokuuta 2014

Puisto- ja puutsrhakierroksella 2.


Huom. Kuvat ovat minun omat eli teen kierroksen kirjan kohteissa. Kuvat Ulla. S (ei saa ottaa!). En pidä edes siitä, että lataat kuviani omalle koneellesi. Senkus menet paikan päälle ja kuvaat itse. Nämä kuvat ovat blogini lukijoille ja heidän iloksi. En luovuta kuviani ulkopuoliseen käyttöön missään tilanteessa. Kiitos. Yhteystietoni ovat vain blogien lukijoille ja kirjoissa kustantajien tiedoksi.
Pirun ikävää, mutta minua eivät  muiden tarpeet kiinnosta.

1. Kartanot ja linnat

Fagervikin kartano

 Fagervikin ruukkimiljöö


Louhisaaren kartanolinna häämöttää kirjopikarililjojen taustalla.




 Mustion linna



 
Urajärven kartano
 



 
 
 
2. Kasvitieteelliset puutarhat ja arboretumit
 
 
Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha


 
 
Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemi
 


 

Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha Kumpula




Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha





Meilahden arboretum Helsinki


3. Puistot

Sapokan vesipuisto Kotka


 
 
 Katariinan meripuisto Kotka

 
Koulupuutarha Pietarsaari
 
 

Huovilan puisto Kärkölä





Tuomiojan tarha Kangasniemi


 

 Lepaan viini- ja puutarhatila Hattula