Siniunikon Kevätarvonta 17.2-5.3.

 

 

 

Siniunikon Kevätarvonnassa Rea Peltolan ja Vesa Koivun TAITAVA PUUTARHURI

Arvontaan voivat osallistua lukijani ja lukijoikseni nyt liittyvät.

Yhden arvan saavat lukijani. Toisen arvan saa linkittämällä arvonnan omaan blogiin.

Arvon voittajan 5.3.2015 klo 21.00.

Jätä  kommenttikenttään viestisi monellako arvalla osallistut arvontaan.

 

Onnea arvontaan!

 

 

 

 

Osmankäämiä ja ruokoa jäällä

 

 

Tämä valo saa ihmisen hullaantumaan. Kyllä tätä on kaivannut.

 Osmankäämikin hurmaa jo suloisuudellaan. Halla (suomenlapinkoira) oli onnessaan reissustamme Bjurvikenin lahdella.

 

 

Osmankäämi on upea talventörröttäjä.

 

 

Jäällä 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muscari 'White magic'

Eikö ole ihana tunne, kun alamme saada lupauksia keväästä? 

 

Tuokoon nämä kuvat uskoa kevääseen! Oletko huomannut, kuinka päivä pitenee? Kuinka valo luo iloa arkeemme?

 

Muscari 'White magic' puhtaan valkoista kauneutta,

 Muscari 'White magic'

Laskiainen

LASKIAISSUNNUNTAI

Vietetään sunnuntaina seitsemän viikkoa ennen pääsiäispäivää.

Mitä eroa on laskiaissunnuntailla ja laskiaistiistailla. Varsinainen laskiainen, johon suurin osa perinteistä liittyy, onkin laskiaistiistai. Laskiaissunnuntai on viimeinen sunnuntai ennen paastonaikaa, joka kestää 40 arkipäivää laskiaisesta pääsiäiseen. Tosin paastonaika on suomalaisessa perinteessä nykyisin ”unohdettu”.

 

LASKIAISTIISTAI

Nykyisin laskiainen on lasten ja lastenmielisten talviriehapäivä, jolloin syödään laskiaispullia, hernesoppaa ja pannukakkua. Laskiaisen perinteiseen kuuluu mäenlasku ja teekkarit järjestävät jopa pulkkaviestikilpailuja.

Alun perin kuitenkin laskiainen tarkoitti laskeutumista paastoon ja pääsiäisenä paastosta päästiin. Molempien juhlien nimet ovat muodostuneet noista sanoista. Roomalaiskatolinen paasto on peräisin 200-luvulta. Sen aikana ei saanut syödä lihaa eikä ylipäätään mitään herkkuja sekä piti tehdä katumus- ja hartaudenharjoituksia. Paaston raamatullinen tausta on Jeesuksen paastoaminen erämaassa. Paaston ensimmäinen päivä oli laskiaistiistaita seuraava tuhkakeskiviikko. Uskonpuhdistuksen jälkeen luterilainen kirkko vapautti Suomalaiset pakkopaastolta. Nykyihmiset ymmärtävät sanan paasto aivan toisin, se mielletään omaan terveyteen liittyväksi pidättäytymiseksi jostain epäterveellisestä ei Jumalan tähden tehtäväksi.

 

 

Herkkuja

Poikkesin perjantaina Tapanilan herkkukauppaan eli Liike 51.

Siemensämpylöitä, spelttileipää ranskalaista ja saksalaista luomujogurttia, tummaa suklaata, tuorejuustoa. Tuo kauppa on aivan uskomaton. Keramiikka-astiassa oleva jogurtti ihanaa, miksi Suomessa ei pystytä samaan. Se sulaa suussa, se on kuin samettia. Aivan mahtavan makuista. Klippan on pehmeää ja täydellistä.

 

 

 

Herkutellaan lisää

Raparperi-toscapiiras

n. 26 cm piirasvuoka

 

3 munaa

2 dl sokeria

75 g juoksevaa margariinia

½ dl omenamehua

 3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

500 g raparperipaloja

 

Kuorrutus:

100 g juoksevaa margariinia

1 dl sokeria

3 rkl vehnäjauhoja

50 g mantelilastuja

2 rkl omenamehua

ripaus suolaa

 

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa  mehu ja margariini joukkoon .Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot leivinjauhe ja vaniljasokeri varovasti sekoittaen.. Levitä taikina vuokaan ja lisää päälle raparperipalat.. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia. Valmista sillä välin kuorrutus. Lisää kattilaan juoksevaan margariiniin loput aineet ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Ota piiraspohja uunista. Nosta uunin lämpö 200 asteeseen. Levitä kuorrutus piiraan päälle ja paista kunnes piiras saa vähän väriä (10-15 minuuttia).

 

Kirsi Kostamo

Hyvän olon keittiö – Reseptejä ruoanlaittoon ja hyvinvointiin
Minerva 2010

14.2 Ystävänpäivä

 

 

 

 

 

YSTÄVÄNPÄIVÄ

Ystävänpäivä eli kuten siellä kutsutaan Valentinen päivä alkoi muodostua nykymuotoiseksi Yhdysvalloissa 1850-luvulta lähtien. Eurooppaan se saapui vasta 1900-luvulla Ranskaan ja Belgiaan. Toisen maailmansodan jälkeen se levisi Keski-Eurooppaa. Suomessa ystävänpäivä on moderni juhla, jonka aloitti 1980-luvun alussa Tampereen sydänyhdistys, mutta siitä ei ole täysin innostuttu. Suomessa se on enemmän ”korttijuhla” ja nykyisin ehkä Face-book tai Twitter juhla.

Valentinen päivän tunnus on punainen sydän, joka rakkauden, ystävyyden ja ihailun vertauskuva.

Itse asiassa amerikkalaiset ovat vain keksineet uudelleen herättää Eurooppalaista kansanperinnettä. Helmikuun 14. on ollut omistettu pyhälle Valentinukselle jo vuodesta 350 lähtien ja Keski-Euroopassa on jo muinoin uskottu, että juuri 14. helmikuuta linnut etsivät itselleen parin.

 

Suuri perinnekirja. 4. painos. Toim. Satu Aalto.

Karisto 2003.

 

Voin puhua kanssasi kaikesta 

Voin puhua kanssasi kaikesta.

Noloista tilanteista,

päättömistä päätöksistä,

elämättömän elämän epäilyksistä.

Voin puhua kanssasi kaikesta.

Ikävän itkuista,

pakahduttavista peloista,

salaisesta surusta.

Voin puhua kanssasi kaikesta.

Haikeista haaveista,

herkistä hetkistä,

kohtalokkaasta kosketuksesta.

Etkä sinä kuikuile seiniä

kun puhun.

Sinä kuuntelet

herkeämättä keskittyen,

katsoen syvälle silmiin

ja sydämeen

 

Ystävyyttäsi en epäile

 inä et ole ystäväni vain silloin,

kun minulla menee huonosti,

ja voit tuntea olevasi onnekkaampi.

Et ole ystäväni vain silloin,

kun sinulla menee huonosti,

ja tarvitset olkapäätä.

Olet ystäväni myös silloin,

kun sinulla menee hyvin,

enkä omien huolteni puristuksissa

pysty iloitsemaan kanssasi.

Olet ystäväni silloinkin,

kun minulla menee hyvin

ja tunnustat kivistävän kateuden,

vaikka suotkin minulle onnen

täydestä sydämestäsi.

Olet ystäväni myrskyssä ja tyvenessä,

ikävässä arjessa,

kun Murphyn lait jylläävät,

mutta myös silloin,

kun elämä se on kuin silkkiä vaan.

Vaikka epäilykset monista asioista

tulevat ja menevät,

ystävyyttäsi en epäile koskaan.

 

Sinikka Svärd & Sinikka Hautamäki

Kerron sinulle ystävyydestä Minerva 2009

Jäistä iloa

 Jäiset koristeet