Toiveita purkissa ja kauhua mielessä

Eikö nämä purnukat ole ihania?  Krookus ja muscari purkit. Pieniä lupauksia. Pidän todella keväästä, olen syntynyt maaliskuussa eli kuun viimeisenä päivänä isoäitini syntymäpäivänä. Meillä oli erittäin läheiset välit, jaoimme huoneenkin yhdessä ajoittain tai sitten vietin lomia hänen luonaan. Hän osasi tehdä ruokaa, mutta äiti ei. Sain isoäidiltäni lapsuuteni tärkeimmän kirjani eli Helmi Issakaisen Ihmeelliset helmet.

En halunnut missään nimessä näitä kukkivina vielä tässä vaiheessa. Tosin tänään minusta tuntuu, että kukkiva Perunanarsissi saa minut sortumaan. Ihana tämä kevät.


Tosin tästä päivästä en pidä, puolisoni pilasi juuri päiväni soittamalla, että onko takakannen teksti ok? Eihän se ikinä ole.  En totu varmaan koskaan tähän, pomppaan ilmaan ja voin pahoin. Se on niin lopullista. Blogissa saa korjata kirjoitusvirheet ja täydentää.  Haluan kuitenkin työpöytäni siistiksi, haluan lähdematskun hiiteen ja toisen matskun tilalle. Puolisoni lupasi tehdä kuvatoimituksen, sillä vihaan sitä.

 Juuri kun aloin vähitellen toipua viime viikosta, sillä yliopiston yt:t tulivat liian liki minun elämää. Yöt tulivat valvottua ja pelättyä  liiankin hyvin. Hyvä mieheni! Ihmisiä lähtee oppiarvoon ja ikään katsomatta. Monelle lähtijälle se on myös koko työuran loppu. Tietyt lukemat iässä, niin toivoa ei ole.

Olen kertonut, että en erityisemmin perusta viherkasveihin. Minun ei tarvitse tietää niistä, en ole edes kiinnostunut. Pahempi ongelma on, jos tunget eteeni kasvin Suomen luonnosta, niin siihen en voi vastata, että en mä tiedä. Valokuvista en niin mielelläni määrittele. Sieniinkään ei ole varaa sanoa en tiedä, ainakin voin siirtää kysymyksen puolisolleni.

Osittain nuo katit tekevät sen, että kukkien on oltava amppeleissa. Jonkin verran varon myrkyllisiä. Työhuoneeni on myös osa kirjastoa ja täällä määrään minä. Täällä saa nukkua, jos osaa olla siististi. Kukkiin ei kosketa, ne ovat ikkunalaudalla. Täällä ei ole amppeleita. Ok urputa vain, niin saat häädön täältä.

Ystäväni kertoi pari viikkoa sitten, että emokissa voi huonosti, oli ostanut kissankaislan. Koko yö meni oksentaessa ja imettävä naaras. En oikein tiennyt, mitä sanoa. Oli kuulemma turvallinen kasvi myyjän mielestä. Ehkä kukkakaupan täti tietää enemmän kuin minä. Tai sitten kaupallisuus on tärkeämpää kuin kasvien ainesosat. PDR on kuitenkin kirjana sellainen, että sen kanssa ei kannata kilpailla. Luotan siihen hyvin paljon.

Tämä palmuvehka Zamioculcas zamiifolia on suosikkini. Palmuvehka on helppohoitoinen ja kaunis. Pidän sen lehdistä ja habituksesta.
Orkideat ovat myös ihania ja niistä nautin.