Kivipellon Saila muisti minua
ihanalla haasteella
Kiitän haasteesta, yleensä Siniunikon kuvat heijastavat vuodenaikaa, jota elämme. Yleensä en palaa kesään, mutta Sailan haasteesen ihastuin. Kuvitukseni on hyvin omaperäinen, koska en niin kamalasti välitä ruusuista, pioneista jne. Puolisoni pitää edellisistä paljon minua enemmän. En koskaan kerää pihalta kukkakimppua eli hyödynnän luonnonkasveja kimpuissa. En ole ikinä taittanut edes yhtään syreenin oksaa. Pidän valtavasti vanhan kulttuurin seuralaisista, arkeofyyteistä ja lääkekasveista. Ja sitten hernekasviheimon puut ja vaahterat lumoavat minut.
Kiitän haasteesta, yleensä Siniunikon kuvat heijastavat vuodenaikaa, jota elämme. Yleensä en palaa kesään, mutta Sailan haasteesen ihastuin. Kuvitukseni on hyvin omaperäinen, koska en niin kamalasti välitä ruusuista, pioneista jne. Puolisoni pitää edellisistä paljon minua enemmän. En koskaan kerää pihalta kukkakimppua eli hyödynnän luonnonkasveja kimpuissa. En ole ikinä taittanut edes yhtään syreenin oksaa. Pidän valtavasti vanhan kulttuurin seuralaisista, arkeofyyteistä ja lääkekasveista. Ja sitten hernekasviheimon puut ja vaahterat lumoavat minut.
Kysymykset
Kolme asiaa, jotka ilahduttivat viime kesänä (kasvukautena)
Pidän keväästä, sillä kevät on
minulle tärkeä. Ja kovin hääviksi viime kesä ei edes koskaan kehittynyt säiden osalta.
Tietyt kasvit, kuten okasukapää, käärmeenpistoyrtti ilahduttivat minua.
Kaikki on niin suhteellista. Jos luet tämän kasvavan siellä ja siellä ja huomaat suuntaavasi ko. paikalle, niin kyllä siinä on vitsit vähissä. Okasukapää. Retkeilykasvio kouriin ja määritystä opettelemaan. Löysimme toisemme Ahvenanmaan kalmistokummulla. Rakkautta helpotti toisen helppo habitus. Aloitukseni on tyly, mutta kuvaa kasvejani hyvin. BTW kasvia on myös taimistoilla tarjolla. hah.
Kaikki on niin suhteellista. Jos luet tämän kasvavan siellä ja siellä ja huomaat suuntaavasi ko. paikalle, niin kyllä siinä on vitsit vähissä. Okasukapää. Retkeilykasvio kouriin ja määritystä opettelemaan. Löysimme toisemme Ahvenanmaan kalmistokummulla. Rakkautta helpotti toisen helppo habitus. Aloitukseni on tyly, mutta kuvaa kasvejani hyvin. BTW kasvia on myös taimistoilla tarjolla. hah.
Käärmeenpistoyrtti, Ahvenmaan
laji tämäkin.
Olen viljellyt vuosia tätä ja
hieman minua huvitti, kun eräs taimistokin myi tätäkin viime kesänä. Vanha lääkekasvi.
Uskollinen seuralaisemme Halla.
Meillä eletään lemmikkien ehdoilla ja se näkyy kuvissa.
Hallalla on oma tarha ja kateilla oma katollinen.
Muruseni mun, Dharma
Kultahondonvaahteraan en kyllästy.
Kolme asiaa, joista en pitänyt viime kesänä
Kesän koleus, kylmyys, ei tuollainen ole kesä. Kunnon kesään kuuluu kaiken lisäksi myös lämpöjakso elokuussa, joka takaa herkkarit. Vesisateita oli riittämiin, mutta kehnoin ajoituksin.
Kolme asiaa, jotka sain kesän aikana valmiiksi
Kun pysytään kasvukauden pituisessa kesässä, niin tämä kuva sopii
aiheeseen. Kukin saa tulkita omin tavoin. Sovitaan, että ei ole oikeaa tai väärää tulkintaa.
Kuvassa Isohapero, lempparini.
Kuvassa Isohapero, lempparini.
Tein myös kaksi uutta penkkiä.
Viimeinkin meidät palkittiin kunnon omenasadolla vuosien odotuksen jälkeen. Omenia erilaisia yllin kyllin. Hankin myös Bergiuksen ja uuden odotuksen.
Kolme asiaa, jotka jäivät
kasvukaudella kesken
Ulkona istutut lukuhetket jäivät olemattomiin. Varmaan olisin voinut ahkeroida enemmän rikkaruohojen kanssa.
Näitä olisin ottanut enemmänkin.
Näitä olisin ottanut enemmänkin.
Kolme asiaa, joita stressasin
En oikeastaan stressannut. Enemmänkin ärsytti, että tietyt julkiset tahot
hokivat juhannuksesta lähtien sienikauden utopioita, ihan puppua. Koskaan ei
voi puhua kuin siitä omasta tontista, jota kulkee. Ja voisimme muistaa, että
kristallipallot ja teepussit ovat huonompia ennustajia kuin oma kokemus.
Kolme asiaa, jotka saivat minut rentoutumaan
Ne vähäiset lämpimät hetket, jolloin pystyi nauttimaan lämmöstä kujien säiden takia. Pidän ulkona lukemisesta. Toissa kesänä luin ulkona Kate Mortonin Hylätyn puutarhan.
Kolme asiaa, jotka haluaisin hankkia tulevana kesänä
Kolme asiaa, joista unelmoin (yhdistän kysymykset)
Jaa, olisin iloinen, jos vanha punahevoskastanjani ryhdistyisi ja kukkisi
viimein. Ehkä hankin jotain punaisia tai pinkkejä kukkia lisää. Jonkin jännän puun tai pensaan haluaisin myös.
Kultasumakin Rhus typhina 'Tiger Eyes' menestymistä toivon.
Kultasumakin Rhus typhina 'Tiger Eyes' menestymistä toivon.
Olisin iloinen jos haasteeseen vastaisit, mutta jos et, en pahastukaan. Tiedän että aika lentää siivillä...
Haastan mukaan seuraavat blogit: Floral Passion ja Leena Lumi (varailin Leenan, että ehtii).
Todella kiva katsella kuvia menneestä kesästä ja lukea muiden kuvauksia. Kummasti ehtii omasta päästä asiat unohtua jo näinkin lyhyessä ajassa.
VastaaPoistaKiva tuo oli tehdäkin. Löysin edes hieman kuvitusta.
PoistaOih, Halla on ihan yksi suosikkiroduistani<3
VastaaPoistaOnko sydänkäpysesi Birman pyhä? Siitä on kirjakin eli Malinka kuun tytär.
Tuollainen vaahtera olisikin unelmaa, mutta ei meillä menestyisi...nyyyh. Minun piti istuttaa sellainen yksi sumakki viime reissumme innoittamana, mutta en nyt muista mikä oli se, joka meillä selviytyy, mutta sama kuin Puolassa, Itävallassa etc. herättää lokakuussa valtavalla värileiskunnallaan huomiota. Se asia siirtyi.
Minulla ei ollut oikein hyvä kesä, mutta kiitos haasteesta,yritän koota jotain♥
On ja tunnen Malinkan, jolle etsittiin sulhasta. Ei kelvannut hienoimmat rotukatit, hypähti ikkunasta pihalle sulhon luo. Että minä pidän tarinasta. Olen nähnyt kerran kasvattini jälkeläisen, joka rakastui maine cooniin.
PoistaJatkan vastausta. Minulla on jokin muistikuva erikoisvaahterasta sinun korkeudella. Helpoimmalla pääsisi kun laittaisin Pentille viestin (on fb-kamuni), no puolisoni voi kysyä. Mutta jonkun "mahdottoman" olen nähnyt siellä. Enkä tarkoita näitä perusjapania, jotka ei oikein missään.
PoistaKatselin jokin aika sitten japanilaisen elokuvan, en ymmärtänyt siitä mitään. Mutta voih nuo vaahterat, ne muodostivat järven ympärillw metsää. Elokuvan nimi liittyi vuodenaikaan. Mahtavia puita. Mietin vielä tuota muistikuvaa. Ja hondonvaahtera ilman kultaa kestää paremmin, eroa ei paljon ole.
Malinka luettiin meidän koiraperheessä puhki:)
PoistaSe ei ole ainakaan japanin vaahtera, vaikka Viherlandia sitä myykin. Kysyin siitä kerran ja se on vietävä talveksi vaikka talvipuutarhaan tms.
Nyt muistin niiden viime syksyn reissjen sumakkien nimen: Ne olivat samettisumakkeja ja ensimmäiset näimme jo Tsekeissä.
PS. Vastattu!
PoistaIhana Halla 💕 En olekaan hänestä ennen nähnyt kuvaa, sun kissoista vain. Kyllä sun kesä oli kaunis, säistä huolimatta! Tuommoinen neitoperhoparvikin! Mulla on yksi näyttävä perenna myös - heinäratamo, ihan ite siemenestä kasvatettu :)
VastaaPoistaKiitos haasteesta, yritän paneutua viikon sisään.
Varsinainen älykääpiö Halla, karkasi viime sunnuntaina. Oli kurkkinut tapapihalta sisään.
PoistaMutta, mutku, mä en nähnyt ritaria.
Heinäratamo, turha minun lienee sanoa, että sen mäkin haluisin.
Muistuta että kerään sulle siemeniä ensi kesänä :) On meillä ilot!!
PoistaSe vain on söpö. Marisin kerran lapinkaurasta, että miten hitsi vie voin lähteä sitä etsimään, että en ole nähnyt. Näin vilkaisun, joka kertoikin kaiken, ja kuulin, että alhaalla on näytteet, opettele, että ei monikaan ole nähnyt. Selkisi.
PoistaVanhat lääkekasvit ovat minunkin mielestäni mielenkiintoisia, niillä on niin pitkä historia. Mukavaa, että niitä saa ostaa taimistoista.
VastaaPoistaOlipa suurenmoista että vastasit! Odotinkin juuri tällaisia ihanuuksia, joita tiedän pihallasi kasvavan, lääkeyrttejä, puita, kasveja joihin suhtaudut vakavasti ja mielenkiinnolla, siksi blogissasi on mukava vierailla, täällä oppii aina uutta, aina jää joku juttu korvantaakse seuraavaa taimenmetsästystä ajatellen.
VastaaPoistaHalla on upea koira, tykkään kunnon koirista, en niinkään sellaisista taskumallisista ja tuo sinun sydänkäpysesi - sulattaa kissaihmisen sydämen kerrassaan! Tuonne pehmeän turkin syvyyksiin kun saisi kädet upottaa!
Kiva postaus!
VastaaPoista