Kuvakausi ei ole lähellekään vielä ohi. Kamerani on vain Stadissa yön. Odottelen syysvärejä. En ole koskaan ollut erityisemmin kiinnostunut leimuista tai nauhuksista. Ne vain ovat sanomattoman tylsiä. Mutta auringonkukat, nuo liittolaiskasvit...
Kuva on otettu joskus Paraisilla, kun olimme nuorempia. Kuva ja sivu on omistettu Sinulle kuvauskohteeni. Taisin pyytää kuvaluvan kirjaani toisesta kuvata, mutta en voinut vastustaa tätä tempausta. Kiitokseksi kaikesta, mitä olet minulle ikinä opettanut ja missä ikinä oletkin minua opettanut.
Niin myös tämä kuva.
Tosi ihania nuo auringonkukat <3
VastaaPoistaNe ovat vastustamattomia.
PoistaAuringonkukat vetää mutrulla olevatkin kasvot hymyyn :). Voiko iloisempaa kukkaa ollakaan? Minun auringonkukkakylvökseni epäonnistuivat kun linnut löysivät kylvöpaikkani. Helmiä sioille...
VastaaPoistaAuringonkukka saa aina ilon mieleen. Minusta se on suloinen.
PoistaKauniita aurinkonkukkasia:)
VastaaPoistaNiitä on ilo kuvata.
PoistaAurinkoista värienergiaa.
VastaaPoistaKyllä sitä juuri.
PoistaMahtava auringonkukkapelto!
VastaaPoistaVastustamaton, sinne oli pakko päästä.
PoistaTuollainen auringonkukkapelto on taianomainen. Aivan kuin kasvit osaisivat puhua ja kävellä :-) Oikein näkee niiden nyökyttelevän.
VastaaPoistaEhkä et näe väärin. Ehkä ne osaakin hyvin paljon;)
PoistaTaivaallisen kauniita min lempparikukkia nuo auringonkukan.
VastaaPoista