TYRNI RAKASTAA VALOA

 

 

 

Tyrni on suosittu pihan koristepensas hopeanhohtoisten lehtien sekä vitamiinipitoisten ja kirkkaan oranssien marjojen takia. Se menestyy valoisalla ja aurinkoisella kasvupaikalla.

Tyrni on merenrantojen hopealehtinen, piikkinen pensas

Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on piikkinen, pystykasvuinen ja juurivesova pensas, joka kuuluu hopeapensaskasvien (Elaeagnaceae) heimoon.  Kaksikotisen tyrnin hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Tuulipölytteiset pienet kukat kehittyvät keväällä edellisen vuoden haaran lehtihankoihin. Haaroissa on voimakkaita ja teräviä piikkejä. Kapeat lehdet ovat päältä vihreänharmaita ja alta hopeanharmaita—ruosteenruskeita runsaan tähtikarvoituksen vuoksi. Elokuun lopulta lokakuuhun ja pitkälle kevättalveen pensasta koristavat kellanoranssit, yksisiemeniset marjat, joiden maku on hieman hapan ja karvas.

Tyrni ei kestä varjostusta

Tyrni on pioneerikasvi, joka valtaa paljaan maan maankohoamisrannikolla ensimmäisten kasvien joukossa kun maa kohoaa merestä. Merenrannoilta se on löytänyt avointa elintilaa. Menestyäkseen se tarvitsee runsaasti valoa, sillä se ei kestä muiden kasvien varjostusta. Pohjanlahden rannikolla se kasvaa aina Perämeren pohjukkaan asti. Ahvenanmaalla 3--5-metriset tyrnipensaat ovat näyttäviä, mutta Perä-Pohjanmaalla Perämeren perukassa pensaat ovat hädin tuskin metrin korkuisia. Pohjoisimpia luonnonvaraisia tyrniesiintymiä tavataan mm. Perämeren kansallispuiston saarilla mm. Iso-Huiturissa, Linnaklupussa, Mainuassa, Selkä-Sarvessa ja Pensaskarissa. Viljeltynä tyrni viihtyy Kittilää myöten.

Tyrni on terveellinen

Tyrnin tieteellinen nimi tarkoittaa kiiltävää hevosta. Ei siis ihme, että tarujen lentävä hevonen, Pegasus, ravitsi itseään vain tyrnin lehdillä hoitaakseen turkkiaan.

Tyrni on arvokas ja terveellinen marjakasvi. Sen raikkaista ja kirpeistä marjoista tehdään muun muassa mehuja, kiisseleitä, hilloja, hyytelöitä, siirappia, viiniä, liköörejä.  Kasvilääkinnässä marjoja on käytetty keripukkiin ja ripuliin ja siemeniä ummetukseen.  Erityisesti kiinalaisessa ja venäläisessä kansanlääkinnässä tyrnimehua on arvostettu mm. ihotulehdusten, palovammojen ja silmäsairauksien hoidossa. Kasvivärjäyksessä lehtiä ja oksia on käytetty pellavan ja villan värjäämiseen. Vaikutukseltaan tyrni on vahvistava, vastustuskykyä lisäävä, toipumista edistävä sekä vilustumisia ehkäisevä.  Marjat ovat mm. C- ja E-vitamiinin, arvokkaiden rasvahappojen ja flavonoidien lähteitä.

Tyrni rakastaa valoa

Koristeellinen tyrni menestyy puutarhassa aurinkoisella kasvupaikalla hiekkamaassa. Typensitojana se on vaatimaton kasvualustansa suhteen. Jotta saadaan koristeellisia marjoja, tarvitaan muutama pölyttävä hedetyrni emikasvien joukkoon. Satoa pensaat alkavat tuottaa aikaisintaan kolmivuotiaina.  Syksyllä kypsyvät marjat ovat työläitä poimittavia, sillä miltei kannattomina marjat ovat tiukasti kiinni piikkisissä oksissa. Tyrni on kuivuutta kestävä, mutta kastelusta huolehtiminen parantaa marjakokoa ja -satoa. Kasvia lisätään talvi- ja kesäpistokkaista sekä juurivesoista.  Kuolleita ja lumikinosten vahingoittamia oksia poistetaan keväisin. Nuorennusleikkauksia tehdään vasta noin kymmenvuotiaisiin pensaisiin.

Tyrni-omenakiisseli

4 annosta

1--2 makeaa omenaa
2 dl tyrnimehua tai –sosetta

 

4 dl omenatäysmehua
sokeria maun mukaan
3 rkl perunajauhoja

Pese omenat, poista siemenkodat ja kuutioi ne. Lisää kattilaan tyrnimehu tai –sose, omenamehu ja ja sokeria oman maun mukaan. Kuumenna sekoittaen. Saosta kiisseli perunajauhoilla, nosta kattila liedeltä ja lisää omenakuutiot. Tarjoillaan jäähdytettynä.