Olen unohtanut rohtosuopayrtin kokonaan. Rohtosuopayrtti on monivuotinen, maarönsyllinen pysty tai hieman lamoava kohokkikasvi. Kukinto on tiheä, voimakkaasti tuoksuva kaksipuolinen viuhkosto. Kukat ovat kerrannaisia, harvoin yksinkertaisia, vaaleanpunaisia tai valkoisia. Suopayrtti leviää tehokkaasti maanalaisten versojen avulla.
Elias Tillandz ei mainitse kasvia Turun
seudun kasviluetteloissaan. Pehr Adrian Gadd (1727-1797) mainitsee lajin vuonna
1751 ja Pehr Kalm (1716-1779) viljeli sitä akatemian puutarhassa ja mainitsee
lajin myös väitöskirjassaan. Suopayrtin viljelyä pyrittiin lisäämään hyödyn
aikakaudella 1700-luvulla. Nykyään sitä
tavataan kotiutuneena pihojen liepeillä monin paikoin maan etelä- ja
keskiosissa. Kirkkotarhojen
ympäristössä se kasvaa esimerkiksi Porvoossa ja Pyhtäällä. Kasvia on
käytetty pesuaineena sekä rohdoksena verta puhdistavana, yskään ja ulkonaisesti
paiseiden ja ihottumien hoitoon.
Omalla pihalla kukinto on ohi, joten lainaan Porvoon ja Piikkiön pappiloiden ja Rymättylän kirkon pihakuvia.
Mahtava suopayrttikasvusto! Minulla on tuota yksinkertaiskukkaista. Löysin sitä sattumalta heinikosta vanhan puutarhan mailta.
VastaaPoistaPorvoossakin se kasvaa useammassa kohdassa villiintyneenä. Tuo ensimmäinen kuva on pappilan niitty, tuossa rinteessä kasvaa rohtosuopayrttiä ja nuokkukohokkia sekakasvustona. Eli lajilla on pitkä historia tuolla paikalla.
Poista