lauantai 13. elokuuta 2016

Metsän antimia


Tämä metsänkoristus ei ole syötävä, mutta koreutensa takia tämä kannattaa tuntea. 

Samettijalka Tapinella atrotomentosa.





Sienestäjän on syytä hallita tämä  eli Amanita virosa valkokärpässieni. Näitä on nyt hyvin eli 
kannattaa opetella.









Samassa metsässä kasvaa myös näitä. Eli kantarelli yhdellä t-kirjaimella.









 Ja näin hyödynnetään.






 Ja luen parhaillaan syksyn uutuuskirjaa ja testailen sen ohjeita. Tässä lettuja rusina, omena ja pistaasikastikkeella.








6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eilinen muisto, tänään ei huvittanut mennä metsään.

      Poista
  2. Tuota samettijalan kauneutta olen metsässä ihaillutkin, väri siinä on pehmeän kaunis! Valkoinen kärpässieni ja lähes koko kärpässienien suku kannattanee oppia tuntemaan, ettei tule sekaannuksia esim. ukonsieneen. Onneksi on paljon helposti tunnistettavia sieniä kuitenkin niin vahveroissa, orakkaissa, haperoissa, tateissa ja rouskuissa, että kerättävää löytyy. Tuttavaperheen miehet tekivät tattiherkkua ja se maistui, kunnes tulikin kovat vatsanväänteet ja niiden aiheuttajaksi osoittautui tuo ihana 'herkkutatti' eli kyseessä olikin sappitatti! Miehen kanssa saimme myös melkoiset oireet anopin rouskukastikkeesta, päivä meni vessassa ja lopun aikaa maatessa kovassa päänsäryssä: anoppi ryöppäsi rouskut ja jätti huuhtelematta ajatellen sen olleen karjalaisten (siis oman anoppinsa) haihatuksia...ei ollut, kokemus oli melkoinen!

    Kantarellit ovat ihania, joskin hieman yliarvostettuja (varmaan sen vuoksikin että ne on helppo tunnistaa aremmankin sienestäjän). Ihania nuo lättykestien herkut, pitää varoa ettei ne vie kieltä mennessään!

    Herkkuisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samettijalka on kaunis, uskomaton.

      Ainakin sienien runsaus osuu kärppäreihin. Rouskuihin voi eksyä niin helposti muutakin.

      Kantarelli ei ole meidän suosikki. Se on helppo, paikkauskollinen ja satoisa. Isohapero lähtee ennen sitä. Herkkutatteja on löytynyt yksitellen, mutta se ei ole mikään ihme. Punakärppäriä ei ole ja ne tulevat ensin.

      Letut maistuvat. Tuo uusi kirja on mahtava. Kunhan saan sen blogiin.

      Poista
  3. Samettijalkoja olen nähnyt, mutten ole aikaisemmin tiennyt sen nimeä.

    Herkullisia ruokakuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne eivät herätä huomiota päältä katsottaessa, mutta kun kääntää, niin niiden kauneus pääsee esiin. Samettijalka on värjäyssieni.

      Kiitos.

      Poista

Ilahduta minua käyntijäljelläsi. Pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin.