Runebergin päivä 5. helmikuuta.

 

Kyllä nämä ovat Runebergin torttuja, ei vain porvoolaisia, vaan jopa ihan Paahtimosta haetut. Mistään muualta ei saa näin maistuvia. Nämä eivät ole kuivia.

Täällä voit lukea Paahtimosta ja seuraavalla reissulla tutustua sen upeaan antiin paikan päällä. Tämä on Porvoota aidoimmillaan. Porvoon vanhassa historiallisessa keskustassa sijaitsee 1902 valmistunut punatiilinen, nelikerroksinen tiilimakasiini

 

 

 

Lähteellä (J.L. Runeberg, suomennos Elias Lönnrot)

Sua lähde kaunis katselen

likellä vettäsi,
kun pilven varjot vaeltavat
kuvastimessasi

 

Kas tuoll’ on pilvi loistava
ihana kaunoinen.
Jo lähti pois pakenemaan
hyvästi varjoineen.

Mä näitä nähden aattelen

mun omaa sieluain.
Niin moni pilvi kultainen
noin senkin jätti vain.

Runebergin päivä on vanhimpia kansallisia juhlapäiviämme. Ensimmäisen kerran sitä vietettiin vuonna 1854  Runebergin (1804-1877) synnyinkaupungissa Pietarsaaressa hänen  50-vuotispäivänään. Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja.  Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Maamme-laulu ja Vänrikki Stoolin tarinat. Hän alkoi opiskella pääaineinaan latinaa ja kreikkaa Turun yliopistossa. Rahoittaakseen opintojaan hän toimi opiskeluvuosiensa aikana kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä.

Turun palon jälkeen hän siirtyi Helsinkiin. Hän toimi tieteenharjoittajana ja piti luentoja Helsingin yliopistossa sekä toimi opettajana Helsingin lyseossa. Vuonna 1830 hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Dikter (Runoja).

Vuonna 1831 hän meni naimisiin pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tytär. Helsingissä asuessaan hän toimitti sanomalehteä ja laati arvostettuja kirja-arvosteluja.

Vuonna 1837 Runeberg muutti Porvooseen. Siellä hän toimi lukion kieltenopettajana ja myöhemmin rehtorina. Vuonna 1863 Runeberg halvaantui ollessaan metsästysretkellä. Hän eli liikuntakyvyttömänä yli kolmetoista vuotta. Fredrika luki hänelle ääneen monta tuntia päivässä. Hänen huoneeseensa asetettiin jopa peili, jonka avulla hän saattoi katsella ulos kadulle.

Runeberg eli aikana, jolloin eurooppalaisessa kirjallisuudessa vallitsi romantiikan tyylisuunta. Se oli syntynyt vastareaktiona 1700-luvun valistukselle, joka uskoi kaikessa järkeen ja hyötyyn. Romantiikka korosti tunteita ja mielikuvitusta, ihannoi menneisyyttä ja vieroksui arkitodellisuutta.

Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä. Sen viettoon kuuluvat Runebergin tortut, jonka reseptin uskotaan olevan Johan Ludvigin vaimon Fredrikan kehittämä.

Runebergintortut (12 kpl)

1 muna

1 dl sokeria
1 dl kuohukermaa
50 g mantelirouhetta
125 g sulatettua rasvaa
1 dl piparkakkumuruja
1 dl hapanleipämuruja
1 dl korppujauhoja
1 dl vehnäjauhoja
karvasmanteliöljyä
1 tl leivinjauhetta

 

Koristeeksi

Vadelmahilloa

1 dl tomusokeria
½ rkl vettä

Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja sekoita loput kuiva-aineet mukaan. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma, rasva ja kuiva-aineet. Lisää lopuksi tippa karvasmanteliöljyä.

Aseta paperimuotit pellille ja täytä ne runsas puoliväliin. Paina kuoppa keskelle ja pane siihen vadelmahilloa. Aloita torttujen paistaminen miedolla lämmöllä, jotta ne kohoavat ja jatka 200 asteessa.

Lisää kypsien torttujen päälle tomusokerikuorrutus ja lisää vadelmahilloa.