Ohikukkinut Andromeda polifolia suokukka
Eriophorum vaginatum tupasvilla
Fomes fomentarium taulakääpä
Maapuu
Ruokkoamaton suomenlapinkoira Halla karvanlähdön aikaan
Ledum palustre suopursu
Menyanthes trifoliata raate
Milum effusum tesma
Phegopteris connectilis korpi-imarre
Potentilla erecta Rätvänä
Pyrola rotundifolia Isotalvikki
Rubus saxatilis lillukka
Rämettä
Vaccinum oxycoccos Isokarpalo
Saniaiskorpea
Hienoja kuvia luonnosta ja luonnonkasveista. Ihana, ihana suomenlapinkoira. Vanhimman poikani perheessä on myös suomenlapinkoira Nova.
VastaaPoistaOnkohan sukulaisuutta? Meidän on L:n haukkuja.
PoistaUpeita kuvia:)
VastaaPoistaSää olisi saanut olla kauniimpi.. Värit hieman haaluja.
PoistaKutsuvia kuvia kasveista ja maisemista. Alkoi tehdä mieli mennä suolle, onneksi pian pääsenkin sinne ja metsään!
VastaaPoistaKun vielä sienet ilmaantuisivat.
PoistaNo.niin.on kaunista suomalaista metsämaisemaa. Enpä ole tainnut koskaan nähdä.karpalon kukkaa. Täälä tupasvillat on ihan kuin uitettuja koiria kokoajan, pieniä ja vaatimattomia tänä vuonna, sataa niin paljon.
VastaaPoistaKesä saisi vähitellen alkaa. Chilini haluavat lämpöä ja aurinkoa.
PoistaHui, katselin hienoja luontokuvia ja sitten tulla tupsahti ruskea ja karvainen otus. Karhuksi ensin luulin, mutta koirulihan tuo.
VastaaPoistaMeidän mörrihän se.
PoistaVoi että, kun on niin kutsuva metsä, taitaa olla sellasta lehtometsää.
VastaaPoistaKaunis on kuitenkin!
Tuo on aika pitkältä reissulta, jossa on rämettä, vanhan metsän tuntua, alussa lehtoa. Tuolta olen saanut pinkkivuokkoni.
PoistaOi kiitos ihanasta metsäkierroksesta. ♥ ♥
VastaaPoistaKaunista. Rauhoittavaa. Kiva koirakin :) Viimeinen kuva on ihana ! Meillä on pihan nurkassa yksi tuollainen - saniaisena olen sitä ajatellut, mutta nyt luin tekstistäsi nimen kallioimarre. Tätä pitää tuumailla.
VastaaPoistaUps, korjaus edelliseen. Korpi-imarre.
VastaaPoistaKäypä mun blogin arvonnassa !